Olemme erikoistuneet hyödyntämään olemassa olevia 3D-malleja eri formaateissa BIM-kirjastojemme toteutuksissa. Tämä on vaatinut syvällistä perehtymistä eri tiedostoformaattien sielunmaailmaan pystyäksemme kehittämään ohjelmallisia ratkaisuja 3D-mallien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja työvaiheiden automatisointiin.

Lähdemateriaalin vaikutus lopputulokseen

3D-malleja on pääasiassa kahta eri tyyppiä; ”solideja ja surfaceja”. Solidit ovat ns. vedenpitäviä umpinaisia malleja. Surfacet puolestaan ovat pintamalleja, jotka eivät muodosta yhtenäistä massaa. Solideista saadaan tehtyä helposti pintamalleja, mutta toisinpäin se on todella haastavaa ja joissakin tapauksissa lähes mahdotonta.

Vaikka tietyt solid-mallit pitäisi olla yhteensopivia esim. Revit-ohjelmiston kanssa, on jokainen malli kokemuksemme mukaan ensin testattava. pintamalleja voidaan käyttää mitta- ja muotoreferenssinä mallintamiselle ja lähdetiedostona tiettyihin formaatteihin käännettäessä.

Ennen 3D-mallien käännösprosessia tutustumme asiakkaalta saataviin malleihin ja niiden käyttökelpoisuuteen BIM-kirjastojen lähdemateriaalina.

Älykkyyttä suunnittelun avuksi

Tuoteobjekteihin voidaan lisätä älykkäitä lisätoimintoja suunnittelijan työn helpottamiseksi riippuen käytetystä suunnitteluohjelmistosta. Staattisissa 3D-malleissa ei ole itsessään mitään toiminnallisuutta vaan ne pitää toteuttaa BIM-kirjastoa toteutettaessa. ArchiCAD ja GDL-teknologia mahdollistaa lähes rajattomat mahdollisuudet älykkäiden toimintojen toteuttamiselle. Myös Revit-ohjelmistossa voidaan luoda monia lisätoimintoja työn helpottamiseksi. SketchUp-ohjelma on sekin vuosien kehityksen aikana kasvattanut kehitystyökalujaan objektien toiminnallisuuksien toteuttamiseksi. AutoCAD:ssä voidaan myös jossain määrin määrittää objekteille toiminnallisia parametreja.

Tutustuttuamme asiakkaan tuotteisiin ja niiden käytännön sovelluksiin, pystymme suunnittelemaan ja toteuttamaan niistä käytännöllisiä ja tehokkaita BIM-kirjastoja. Mitä älykkäämpiä työkaluja suunnittelijoille tarjotaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä niitä myös käytetään. Yrityksen tuotteiden tarjoaminen suunnittelijoille BIM-kirjastojen muodossa vahvistaa yrityksen projektimyyntiä jo suunnitteluvaiheessa. Lue lisää suunnitteluvaiheen markkinoinnista.

Automatisoituja prosesseja laajojen tuotevalikoimien ja tuotetietojen käsittelyyn

Suunnittelijoilla on tarve korkealaatuisille BIM-objekteille valmistajien tuotteista, jotka myös tukevat suunnittelutyötä sen eri vaiheissa. BIM-objektien tulisi sisältää tuotetietojen lisäksi monipuoliset esitystavat suunnitteluvaiheen vaatimusten mukaisesti. Puhutaan ns. LOD-tasoista (Level Of Developement), jolloin objektin tarkkuutta voidaan säätää tila- ja konseptisuunnittelusta alkaen aina korkealaatuisiin visualisointeihin edetessä.

Olemme automatisoineet olemassaolevien 3D-mallien analysointia ja tarkkuustasojen luomista, jolloin taso säilyy tasaisena ja geometriat toimivat yhtenevällä logiikalla ja niitä voidaan edelleenkäyttää automatisoidusti BIM-objektien toteutuksissa.

Lähtökohtana on valmistajan tarkka 3D-malli tuotteesta, josta luodaan yksinkertaistetut ja kevyemmät mallit, jotka toimivat nopeammin suunnitteluohjelmistoissa kaikissa suunnitteluvaiheissa. Tämä mahdollistaa myös materiaalivalintojen säilyttämisen ja esittämisen yksinkertaisesta mallista aina lopulliseen visualisointimalliin siirryttäessä.

Video: 3D-mallin tarkkuustasojen automatisoitu lisääminen BIM-objektiin

Geometrioiden lisäksi BIM-objektiin tulee sisällyttää vähintään oleellisimmat tuotetiedot. Mitä suurempaa käyttäjäkuntaa objektien on tarkoitus palvella, sitä laajemmat vaatimukset on tuotetietosisällölle. Kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille olisi tärkeää myös luokitella tuotteensa kansainvälisten luokitusten mukaisesti.

Tuotetiedot voidaan koota yhdeksi tuotetietotaulukoksi, josta objektit osaavat lukea tuotekohtaiset tiedot riveittäin. Tämäkin vaihe on suurelta osin automatisoitavissa, mutta vaatii lähes poikkeuksetta räätälöityjä ratkaisuja johtuen siitä ettei mitään vakiomuotoa ole tuotetietojen hallintaan, vaan jokainen yritys on järjestänyt tuotetietonsa omien tarpeidensa mukaisesti.